Blogi

Mitä voit tehdä vastustuskyvyn vahvistamiseksi?

Mitä voit tehdä vastustuskyvyn vahvistamiseksi?

Maailmassa vallitsee nyt ihan poikkeuksellinen tilanne. Korona aiheuttaa pelkoa, epävarmuutta ja stressiä niin sinussa kuin läheisissäsi. Stressi, pitkittyessään ja voimakkaana, heikentää immuunipuolustusjärjestelmäämme ja kykyämme vastustaa eri taudinaiheuttajia. Voit lievittää stressiäsi ja vahvistaa vastustuskykyäsi monella helpolla ja maksuttomalla tavalla. Uni on tärkein palauttajamme arjessa. Lepää paljon ja…

Kirkasvalosta apua kaamoksessa jaksamiseen

Kirkasvalosta apua kaamoksessa jaksamiseen

Kirkasvalohoidon on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista torjua kaamosoireita. Kirkasvalohoito auttaa uniongelmissa ja auttaa säännöllistämään vuorokausirytmiä.

Myyttejä stressinhallinnasta: Stressin mittaamisessa tieto lisää tuskaa!

Myyttejä stressinhallinnasta: Stressin mittaamisessa tieto lisää tuskaa!

Stressireaktio on kehomme luonnollinen reaktio tilanteessa, jossa koemme tai tulkitsemme kokevamme uhkaa. Stressireaktiossa sympaattinen hermostomme aktivoituu ja sydämen syke nousee, hikoiluttaa ja lihaksemme jännittyvät. Stressi on myös suurelta osin tiedostamatonta ja  totumme useisiin haitallisen stressin oireisiin, kuten huonoihin yöuniin, vatsavaivoihin, lihasjännityksiin tai flussakierteisiin helposti. Pitkittyessään haitallinen stressi saa meidät uupumaan ja sairastumaan.

Stressi ei ole pelkästään pahasta! Me tarvitsemme stressiä mm. leikkauksesta toipumiseen tai ylipäätään kokeaksemme vireyttä ja innostusta työssämme. Innostuskin on kehossamme stressireaktio ja on hyvä muistaa, että meidän täytyy palautua myös innostuksesta voidaksemme hyvin.

 

Mittaamalla tietoiseksi stressinaiheuttajista

Jotta tulisimme tietoiseksi juuri meille tyypillisistä tavoistamme kokea stressiä, on stressimittaus joskus paikallaan. Harva meistä pystyy arvioimaan oman hemoglobiininsa tai tulehdusarvonsa ilman mittausta. Emme aina ole ajan tasalla kehomme stressireaktioistakaan.  Tunteemme, ajatuksemme ja reaktiomme vaikuttavat kehomme stressitasoihin merkittävästi ja näitä on myös todella mielenkiintoista havainnoida stressimittausten avulla.

 

Kuulen ihmisten usein sanovan, että stressiä ei uskalla mitata, koska tieto siitä vain lisäisi tuskaa, stressiä ja ahdistusta. Tämä pelko on turha, sillä mittauksista saatavaa tietoa voi hyödyntää monin terveyttä ja hyvinvointia edistävin tavoin pienin askelin. Moni yllättyy myös iloisesti mittaustuloksista, kun huomaa, että eihän tilanne olekaan niin kamala kuin oli ennakkoon pelännyt ja esimerkiksi unenaikaista palautumista tapahtuu sittenkin.

 

Mittareita ja mittaustapoja eri tarpeisiin

Meillä Suomessa on tarjolla erinomaisia mittareita ja laitteita stressin havainnointiin, verrattuna esim. USA:an, jossa kollegani tekevät mittauksia kaikenlaisilla kömpelöillä härpäkkeillä. Voimme esimerkiksi työpaikalla mitata stressiä älysormuksen avulla ilman, että meidän tulee riisuutua ja pukea yllemme sykevöitä tai kummallisia mittauspäähineitä.

 

Stressireaktioita voidaan nykyään kotioloissa mitata laboratoriotasoisesti ihon sähkönjohtavuuden kautta Moodmetric-älysormuksella (2 vkon mittaus). Sormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta, joka reagoi sympaattisen hermoston reagointiin. Tämä mittaustapa reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin ja antaa siksi mielenkiintoista tietoa esimerkiksi ajatustyön kuormittavuudesta.

 

Ihon sähkönjohtavuuden lisäksi stressiä voidaan mitata sydämen sykevälivaihtelua mittaamalla. Tätä tekevät mm. Oura-älysormus sekä Firstbeat-mittaus (3 vrk). Sykevaihtelu lisääntyy palautumisen ja rentoutumisen aikana. Kun stressitasomme nousee, sykevälivaihtelu vähenee. 

 

Kotioloissa mielenkiintoinen mittauslaite on myös Emfit-unianturi, joka mittaa unta, stressiä ja palautumista mm. hengitystä, liikkumista sekä sydämen sykevälivaihtelua mittaamalla.

Mittaustulokset saavat muutoksia liikkeelle

Mittauksista on ollut apua monenlaisissa elämäntilanteissa ja niiden avulla moni on pystynyt tekemään arkeen pieniä muutoksia, joilla on ollut hyviä vaikutuksia kuormituksen vähentämiseen ja palautumisen lisäämiseen. Tässä erilaisia havaintoja, joita stressimittauksista on todettu;

 

“Huomasin, etten ollut vielä valmis palaamaan sairauslomalta uupumuksen jälkeen töihin. Kehoni ylikuormittui vielä liikaa pienestäkin kiireen tunnusta.”

 

“Lapsenlapseni tuli viereeni lepäilemään ja tämä näkyi mittauksessa voimakkaana palautumisena. Ihana tieto läheisyyden ja kosketuksen merkityksestä palautumiselle.”

 

“Metsän stressiä laskeva vaikutus oli ällistyttävän nopea.”

 

“Kampaajalla käynti romahdutti stressitasoni ja palautumista jatkui vielä seuraavaan aamuunkin asti ihan eri tavalla kuin edellisenä päivänä. Itsestä huolehtiminen sai uutta buustia.”

 

“Liian vähäinen vedenjuonti kesäpäivänä vaikutti mittauksen mukaan merkittävästi stressitasooni – en palautunut koko yönä juuri lainkaan.”

 

“Mittaus on erinomainen työkalu oman itseni johtamisessa. Opin tunnistamaan omia kuormittavia toimintamallejani ja muuttamaan niitä rakentavammaksi.”

“Kaksi lasilista punaviinia perjantai-iltana ja uni alkoi palauttaa vasta aamuyöstä.”

 

“Mittaus antoi vahvistusta sille, että teen nyt jo paljon hyviä asioita, jotka palauttavat pitkin päivää ja yölläkin palaudun yllättävän hyvin.”

 

“Työpäivä näkyi olevan minulle aika palauttavaa, mutta kotiutuessa lapsiperhearkeen stressitasot kohosivat merkittävästi. Aloin tutkailla syitä tähän ja huomasin, että suurimpana syynä olivat itselle asetetut vaatimukset täydellisyydestä.”

 

“Mittaus auttoi näkemään, että nukun aivan liian vähän ja aivan liian huonosti. Päätin tehdä muutoksia arkeeni unen parantamiseksi.”

“Huomasin, että läsnäoloharjoitus ensimmäisellä kerralla sai oloni levottomaksi, eikä laskenut stressitasoani toivotusti. Vastaavasti syvähengitys toimi minulle hyvin!”

 

Pitkäaikainen kuormitus lisää fyysisen ja henkisen sairastamisen riskiä. Omasta stressitasosta kannattaa ottaa selvää silloin tällöin ja tunnistaa arjessa suurimmat kuormittavat tekijät. Tiedostamalla pystyt keskittymään olennaiseen ja lisäämään hyvinvointiasi pienillä muutoksilla ja juuri sinulle sopivalla tavalla.

 

Haluaisitko nähdä, miten kehosi reagoi stressiin tällä hetkellä?  Lue lisää stressimittauksista!

 

Laskeudu lomalle hallitusti!

Laskeudu lomalle hallitusti!

Eräänä elokuisena aamuna matkasin työpaikalleni ensimmäistä päivää kesäloman jälkeen. Askel oli kevyt ihanan loman jäljiltä. Tottuneesti huikkasin aulapalveluhenkilölle huomenet ja astuin hissiin. Hississä en kuitenkaan enää muistanut, missä kerroksessa työhuoneeni sijaitsi. Purskahdin nauruun ja totesin, että olipas ihan täydellinen loma, kun sain nollattua työmoodin näinkin…

Myyttejä stressinhallinnasta ja onnellisuudesta – En minä osaa meditoida!

Myyttejä stressinhallinnasta ja onnellisuudesta – En minä osaa meditoida!

Ajatus meditaatiosta kuulostaa kaukaiselle. Eräs nelikymppinen johtajamies totesi kerran, että “Tavallaan ymmärrän, mitä tarkoitat – minun tulisi hiljentyä, mutta minulla ei ole hajuakaan siitä, miten voisin sen tehdä.” Me suomalaiset osaamme kyllä hiljentyä, tyhjentää mielemme ja meditoida. Se voi olla pilkkireissu talvella avannon ääressä hiljaa…

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Pitäisikö tavoitella stressitöntä elämää?

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Pitäisikö tavoitella stressitöntä elämää?

 

Stressi on meille tarpeellinen ja suorastaan elintärkeä reaktio. Stessireaktio on tahdosta riippumaton ja sen voi laukaista niin oikea todellinen vaara kuin myös pelkkä ajatus.

 

Täydelliseen stressittömyyteen pyrkiminen on epärealistista. Olennaista on löytää sinulle luonteenomainen tasapaino. On tärkeää, että virittyneisyyden jälkeen tasaannutaan. Eläimillä tämä on luontaista – saalistajaa paennut eläin rauhoittuu pian vaaran väistyttyä. Meillä ihmisillä virittyneisyys jää usein päälle ja pitkittyessään muodostuu meille haitalliseksi.

 

Stressistä palautumisessa ei kannata pidätellä hengitystä kesälomaan asti eikä edes viikonlopppuun. Olennaista on palautua kuormituksesta vuorokausitasolla. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Jokaisen päivän aikana jopa klo 9-17 välissä voit priorisoida, että pienissä palasissa ja vuorokaudessa tulee vallita tasapaino.

Stressimittauksissa minun omat arkipäiväni ovat usein varsin vireitä ja siksi minun valintani on ollut panostaa hyviin ja riittävän pitkiin yöuniin. Koitan rauhoittaa myös päivääni tietoisesti. Luisun helposti suorittamiseen ja kiivaaseen tekemiseen ja tarvitsen muistutusta hellittämisestä, tauottamisesta ja syvään hengittämisestä. Siinä avuksi voivat olla vaikka kalenterihälytykset “Muista hengittää” tai Post-it laput “Muista pitää tauko”.

 

Olennaista on tulla tietoiseksi omasta itsestäsi ja omista toimintamalleistasi. Mikä minua kuormittaa tai toisaalta virittää positiivisesti? Mitkä arkirutiinit voisivat olla hieman paremmin palautumiseni kannalta? Esimerkiksi ammattikirjallisuuden lukeminen myöhään illalla voi virittää liikaa tai vaikkapa liian raskas liikunta myöhään illalla voi pilata yöunet. Pienillä muutoksilla voit päästä vuorokausitasolla hyvään tasapainoon!

 

Stressivalmentaja Miia Huitti – innostavat valmennukset yrityksille ja työyhteisöille.
Ota yhteyttä niin sovitaan teille herättelevä luento tai syventämä stressinhallintaworkshop! 

 

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Nollautuuko työstressi leffaillalla?

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Nollautuuko työstressi leffaillalla?

Aivot narikkaan, pari lasia viiniä ja leffa pyörimään Hektisen työpäivän tai -viikon päätteeksi keho ja mieli kaipaavat rentoutusta ja irtiottoa työkuvioista. On ihanaa rentoutua kunnon action-leffan äärellä ja olla ajattelematta mitään. Sipsipussi auki, kilon irtokarkkisäkki eteen ja leffa pyörimään, kyytipojaksi ehkä pari olutta tai pari…

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Auttaako itsekritiikki onnistumisessa?

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Auttaako itsekritiikki onnistumisessa?

Tänä aamuna kalenteroidun salitreenin sijaan päätinkin olla lempeämpi itseäni kohtaan ja mennä kevyelle metsälenkille. Tiesin, että tämänhetkisessä kuormiustilanteessa metsä elvyttäisi minua paremmin, kuin reipas salitreeni. Muutamat viime yöt ovat menneet valvoessa ja päivät pyykätessä perheemme vatsatautiepidemian vuoksi. Olen päättänyt opettelemalla opetella lempeyttä ja armollisuutta itseäni…

Jos arvostat itseäsi, muutkin arvostavat sinua

Jos arvostat itseäsi, muutkin arvostavat sinua

Onko sinusta koskaan tuntunut sille, ettei kukaan arvosta työpanostasi? Vaikka kuinka annat kaikkesi ja teet parhaasi, tuntuu ettei kiitosta ja kannustusta kuulu. Pikkuhiljaa huomaat kasvavan katkeruuden sisälläsi. Lakkaat ehkä itsekin uskomasta kykyihisi.

 

Mitä jos et janoaisikaan arvostusta ulkopuoleltasi? Voisitko löytää arvostuksen tunnetta itsestäsi? Joskus näkökulman ja omien ajatusten muuttaminen muuttaakin kokonaiskuvaa yllättävän paljon!

 

Muutama vuosi sitten oma arvon vaati kriisin myötä ravistelua ja uudelleen tutkailua. Koin monilla elämäni osa-alueilla – työssä, parisuhteessa, ystävyyssuhteissa – ettei kukaan arvostanut minua. Tuntui, että ammensin aina oman kaivoni aivan tyhjäksi, mutta kukaan ei antanut minulle läheskään saman verran. Tunsin yhtä aikaa paremmuutta ja valtavaa huonommuutta.

 

 

Et voi saada arvostusta, jos et itse arvosta itseäsi.  Tuo lause oli minulle aluksi vaikea uskoa. Vielä vaikeampaa oli oikeasti käytännössä oivaltaa, mitä oman itsen arvostaminen oikeasti tarkoitti. Päätin opetella. Opettelin antamaan itselleni kiitosta pienistä asioista. Opettelin, että vähempikin riittää. Opettelin pikkuhiljaa puhumaan itselleni kauniimmin. Opettelin tunnistamaan ja pysäyttämään pienin askelin sisäisen kriitikon äänen. Opettelin ja edelleen opettelen omia rajojani ja niiden selkeää mutta rakkaudellista kommunikointia toisille. Ja kuinka ollakaan, aloin kokea saavani arvostusta myös ympäriltäni, joskaan se ei enää määrittänyt minua niin kuin ennen.

 

Kirjailija Tara Mohr toteaa, että meidän elämäämme helpottuu huomattavasti, kun emme ole kiinnittyneitä toisten ihmisten arvioihin meistä. Emme anna kritiikin musertaa meitä, mutta emme myöskään elä ja loista ainoastaan silloin, kun joku toinen kehuu ja arvostaa. Emme myöskään usein edes usko kehuja, jollemme itse usko olevamme niiden arvoisia.

 

On hyvä pysähtyä oman osaamisen ja oman arvon äärelle välillä. Kirkasta itsellesi missä asioissa sinä olet hyvä? Kenen kanssa toimiessasi olet hyvä? Millaisista asioista voisit antaa itsellesi tunnustusta joka päivä?  Mistä olet itsessäsi kiitollinen? Jos et löydä näitä itse, pyydä vaikka hyvältä kollegaltasi näkemyksiä. Joskus toinen voi auttaa sinua näkemään itsessäsi jotain, mikä sinulle on ollut niin itsestäänselvää, ettet edes huomaa sitä enää.

 

Tiesithän, että olet arvokas ja merkityksellinen juuri sellaisena kuin olet ja olet riittävän hyvä? Jos et meinaa uskoa, mitäs jos päättäisit, että haluat opetella.

 


– Haluan auttaa sinua lisäämään itsetuntemustasi ja lievittämään stressiäsi –

Miia Huitti

stressivalmentaja

miia@miiahuitti.fi

p. 0400 712 810

 

Unelmien lomapäivästä oppia unelmien työpäivään

Unelmien lomapäivästä oppia unelmien työpäivään

Hidas, rauhallinen ja ravitseva aamiainen yhdessä perheen kanssa. Päivällä ulkoilua ja reipasta liikuntaa. Maukas ja kevyt lounas hyvässä seurassa. Uintia, yhdessä tekemistä ja hauskanpitoa. Riittävästi raikasta lähdevettä pitkin päivää. Illallinen perheen kanssa. Illalla rauhoittumista, saunomista ja sänkyyn mennessä hyvän kirjan lukemista. Suukot ja halaukset puolisolle…

Voisitko valita ilon?

Voisitko valita ilon?

Perheemme Norjaan suuntautuneen kesälomareissun yksi kohokohdista oli huvipuistokäynti ja siellä erityisesti 4D-esitys Pikku Prinssi -sadusta. Lapsemme puhkuivat intoa ja saimme kokea huikean elämyksen, jossa teatterisalissa virtasi ihana tuulenpuuska silloin, kun Pikku Prinssi matkasi avaruudessa kovaa vauhtia. Jos Pikku Prinssi pärskäytti vettä, sitä suihkahti hieman myös…

Miten arkesi voisi olla parempaa?

Miten arkesi voisi olla parempaa?

Vuodenvaihde lomineen alkaa olla jo historiaa ja on tutkittu, että loman positiiviset vaikutukset kestävät vain muutaman viikon. Osa meistä on varmaan jo siirtänyt ajatuksensa seuraavaan lomaan, joka on ehkä keväällä tai vasta kesällä. On mukavaa, kun on jotain kivaa, mitä odottaa ja fiilistellä.

Mitä, jos loma ei olisikaan se elämäsi kohokohta? Mitä jos loma olisikin vain mukava bonus hyvän arjen päälle toisinaan. Entäpä, jos loma tupsahtaisikin eteesi vähän kuin odottamatta eikä niin, että läähätät ja kirität viimeisillä voimillasi juuri siihen hetkeen, kun loma starttaa ja lopulta erityisesti kesälomalla ensimmäinen kokonainen viikkokin saattaa mennä vain työkuormasta toipuessa.

Pienillä muutoksilla iso vaikutus

Tuntuuko ajatus mahdottomalle? Mitä sinun arjessasi pitäisi tapahtua, jotta arki voisi olla parempaa ja vähemmän kuormittavaa? Usein ajattelemme, että monen ulkoisen tekijän pitäisi ensin muuttua ja vasta sitten oma olotila ja stressi helpottaisivat. Tosiasiassa muuttamalla omaa sisäistä olotilaamme ja asennettamme voimme vaikuttaa myös ulkoisiin asioihin. Kun panostamme omaan hyvinvointiimme arjessa ja alamme voida vaikka energisemmin ja olla iloisempia ja kiitollisempia, eivät olosuhteet enää tunnukaan niin hankalille. Paremmin voidessamme ja stressikuorman helpottaessa olemme luovempia esimerkiksi keksimään keinoja tuunata omaa työtämme mukavammaksi aivan eri tavalla kuin stressipäissään touhottaessamme.

Aamulehti uutisoi tällä viikolla, että keihäänheittäjä Tero Pitkämäki on 35-vuotiaana tehnyt aivan pienen muutoksen heittoonsa ja odottaa tuon muutoksen tuovan jopa 2-3 metriä lisämittaa keihäskaariin. Tuo muutos on keskisormiotteen muuttaminen etusormiotteeksi. Kuulostaa keihäänheittoon sen enempää perehtyneelle varsin pieneltä muutokselta, mutta lopputulos tuntuu merkittävälle. Millä pienellä muutoksella sinä voisit saada omaan arkeesi lisäbuustia? Liikaa ei kannata haukata kerralla. Arki voi olla onnellisempaa ja parempaa pienin muutosaskelin.

Pieniä viikonloppuja arjen keskelle

Kuusivuotias poikani sanoi eräänä arkisena päivänä, että “Äiti, voitaisiinko ottaa pieniä viikonloppuja silloinkin kun ei ole viikonloppu?” Mielestäni aivan mahtava idea! Tämän seurauksena olemme sytytelleet kynttilöitä arkisilla päivällisillä, istuneet välillä iltaisin takan ääressä vain läsnäolosta nauttien tai paistaneet lettuja iltapalaksi. Mitä sinulle tarkoittaa pieni viikonloppu arjen keskellä? Voisiko se olla kunnon lounastauko työssä vaikkapa hyvässä ravintolassa ystävän kanssa? Entäpä voisitko herätä vähän aiemmin ja kävellä tai pyöräiilä töihin tai kurvata uimahallin tai kuntosalin kautta? Mille maistuisivat 9 h yöunet keskellä viikkoa?

Tarkastele omaa arkeasi. Kysy itseltäsi, mitä tunteita haluat kokea enemmän, jotta arkesi olisi parempaa. Valitse siihen vaikka kolme tärkeintä muutosta, jotka toisivat arkeesi lisää sujuvuutta, iloa, rentoutta tai mitä ikinä siihen toivotkaan. Kirjaa tavoitteesi ja tunteesi ylös. Ota tavoitteistasi tärkein ja ala etsiä päivittäin aktiivisesti keinoja tehdä enemmän asioita, jotka saavat aikaan toivottuja tunteita. Lupaan, että arki alkaa maistua paremmalle.

 

Blogiteksti on julkaistu alun perin Work Goes Happy -sivustolla. Vuoden paras työhyvinvointitapahtuma Work Goes Happy on 15.3. Helsingissä. Tervetuloa mukaan!

Miten asetan terveet rajat?

Miten asetan terveet rajat?

Oletko jatkuvasti ylitöissä sen vuoksi, että suuri osa päivästä kuluu toisten murheiden kuuntelemiseen sekä jatkuviin keskeytyksiin, eikä omia töitä ehdi tehdä normaalin työajan puitteissa? Joudutko avaamaan tietokoneen illalla lasten nukahdettua ja jatkamaan työpäivää aamuyön pikkutunneille, jotta saat kirittyä kiinni työpäivän aikana tekemättä jääneet työjutut? Onko…

Mikä on tärkein tavoitteesi?

Mikä on tärkein tavoitteesi?

Lähetin muutama päivä sitten postissa lähetyksen yritykselle, mutta valitsin väärän lähetystavan ja paketti jumittui postiin, sillä vastaanottajayritys ei suostunut pakettia postista noutamaan. Minun piti tilata paketille kotiinkuljetus. Sepäs ei ollutkaan mikään pikkujuttu, vaan kesti kaikkinensa reilut pari tuntia. Tuona aikana hoidin asiaa Postin asiakaspalvelun kanssa…

Voiko työssä olla onnellinen?

Voiko työssä olla onnellinen?

Olen aina tehnyt työtä, josta pidän. Työssäni on ollut haastetta ja olen edennyt urallani. Olen opiskellut johtamista ja saanut oppia sitä lisää myös työssäni käytännössä. Työyhteisöni ovat aina olleet monella tapaa hyviä ja minulle on aina siunaantunut mahtavia kannustavia ja osaavia esimiehiä, joita tulen aina ajattelemaan lämmöllä ja kiittämään saamistani opeista.

Vaikka pidin aina työstäni ja se täytti monilla tavoilla tarpeeni ja toiveeni, en silti koskaan kokenut olevani työssäni onnellinen. Minusta tuntui aina, että en ollut riittävän hyvä, riittävän luova, riittävän hyvä myyjä ja mitä milloinkin. Tavoittelin aina täydellisyyttä tein usein työtä jaksamiseni äärirajoilla.  Monilla mittareilla menestyin työssäni hyvin, mutta se ei siltikään riittänyt minulle. Jos joku olisi vaikka viisi vuotta sitten tarjonnut minulle ajatusta siitä, että työssä voisi olla onnellinen, olisin varmasti ohittanut ajatuksen mahdottomana. Eiväthän työ ja onnellisuus liity toisiinsa vai liittyvätkö?

Miten työ ja onnellisuus liittyvät toisiinsa?

Jos ajatus tuntuu sinusta vieraalle, ymmärrän hyvin. Emme ole tottuneet liittämään onnellisuus-sanaa työhön ja se saattaa tuntua jopa vähän hömpälle ja eihän tulosta tehdä hömpällä. Mutta! Uusimman organisaatiotutkimuksen ja psykologian sekä neurotieteen mukaan onnellisuus nimenomaan liittyy hyvään tulokseen. Tulosta ei tehdäkään tahdonvoimalla puurtamalla vaan onnellisten, hyvinvoivien ihmisten avulla.

Mikä onnellisuuttamme työssä sitten syö? Syy löytyy usein omista uskomuksistamme. On totta, että on kiirettä, isoja muutoksia, liikaa työkuormaa ja kaikkea, mutta tärkeintä on se, miten kuhunkin meitä kuormittavaan tilanteeseen suhtaudumme. Koetko jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta? Tunnetko, ettei työtäsi arvosteta etkä saa kannustavaa palautetta? Tuntuuko, että kaikki vain kasaantuu ja pian romahtaa? Koetko, ettet saa tehdyksi työtäsi niin täydellisesti kuin haluaisit?

Voit itse vaikuttaa onnellisuuteesi

Uskoisitko, jos sanon, että kaikesta tuosta huolimatta voit itse vaikuttaa onnellisuuteesi. Vaikka et saisikaan hyvää palautetta esimieheltäsi, anna sitä itse itsellesi. Tee to-do -listojen ohella myös listoja siitä, mitä olet saanut aikaan. Suhtaudu itseesi ystävällisesti ja armollisesti – teet varmasti parhaasi. Tee päivittäin hyviä asioita, jotka saavat sinulle aikaan onnen tunteita. Päätä, että teet joka päivä jonkin ystävällisen teon tai sanot ystävällisen sanan työkaverillesi.Ymmärrä, mikä työsi merkitys on ja anna itsellesi kiitosta tuon merkityksellisen tehtävän toteuttamisesta.

Viimeksi tänä aamuna tunsin aivan pakahduttavaa onnen tunnetta työssäni. Tunsin valtavaa iloa ja liikutusta ja hihkuimme itkien ja nauraen onnesta asiakkaani kanssa hänen onnistumisiensa äärellä. Jos jonain päivänä tunnenkin kiirettä ja tai sitä vanhaa riittämättömyyttä, palaan näihin onnen tunteisiin ja haluan niitä lisää. Minun intohimoni tulee asiakkaiden onnistumisista ja inspiroivista oivalluksista tai yhteistyöverkostojen kanssa yhdessä tekemisestä ja jakamisesta tai ison projektin loppuunsaamisesta ja kaikessa siinä uskon itse olevani ihan riittävän hyvä. Mistä sinä saat onnen tunteita työpäivääsi?

Lisää avaimia onnellisuuteen saatat löytää Seinäjoen Work Goes Happy -tapahtumassa 12.10.

Miia Huitti, stressivalmentaja

Julkaistu Work Goes Happy -sivustolla 11.10. Miia