Stressireaktio on kehomme luonnollinen reaktio tilanteessa, jossa koemme tai tulkitsemme kokevamme uhkaa. Stressireaktiossa sympaattinen hermostomme aktivoituu ja sydämen syke nousee, hikoiluttaa ja lihaksemme jännittyvät. Stressi on myös suurelta osin tiedostamatonta ja totumme useisiin haitallisen stressin oireisiin, kuten huonoihin yöuniin, vatsavaivoihin, lihasjännityksiin tai flussakierteisiin helposti. Pitkittyessään haitallinen stressi saa meidät uupumaan ja sairastumaan.
Stressi ei ole pelkästään pahasta! Me tarvitsemme stressiä mm. leikkauksesta toipumiseen tai ylipäätään kokeaksemme vireyttä ja innostusta työssämme. Innostuskin on kehossamme stressireaktio ja on hyvä muistaa, että meidän täytyy palautua myös innostuksesta voidaksemme hyvin.
Mittaamalla tietoiseksi stressinaiheuttajista
Jotta tulisimme tietoiseksi juuri meille tyypillisistä tavoistamme kokea stressiä, on stressimittaus joskus paikallaan. Harva meistä pystyy arvioimaan oman hemoglobiininsa tai tulehdusarvonsa ilman mittausta. Emme aina ole ajan tasalla kehomme stressireaktioistakaan. Tunteemme, ajatuksemme ja reaktiomme vaikuttavat kehomme stressitasoihin merkittävästi ja näitä on myös todella mielenkiintoista havainnoida stressimittausten avulla.
Kuulen ihmisten usein sanovan, että stressiä ei uskalla mitata, koska tieto siitä vain lisäisi tuskaa, stressiä ja ahdistusta. Tämä pelko on turha, sillä mittauksista saatavaa tietoa voi hyödyntää monin terveyttä ja hyvinvointia edistävin tavoin pienin askelin. Moni yllättyy myös iloisesti mittaustuloksista, kun huomaa, että eihän tilanne olekaan niin kamala kuin oli ennakkoon pelännyt ja esimerkiksi unenaikaista palautumista tapahtuu sittenkin.
Mittareita ja mittaustapoja eri tarpeisiin
Meillä Suomessa on tarjolla erinomaisia mittareita ja laitteita stressin havainnointiin, verrattuna esim. USA:an, jossa kollegani tekevät mittauksia kaikenlaisilla kömpelöillä härpäkkeillä. Voimme esimerkiksi työpaikalla mitata stressiä älysormuksen avulla ilman, että meidän tulee riisuutua ja pukea yllemme sykevöitä tai kummallisia mittauspäähineitä.
Stressireaktioita voidaan nykyään kotioloissa mitata laboratoriotasoisesti ihon sähkönjohtavuuden kautta Moodmetric-älysormuksella (2 vkon mittaus). Sormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta, joka reagoi sympaattisen hermoston reagointiin. Tämä mittaustapa reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin ja antaa siksi mielenkiintoista tietoa esimerkiksi ajatustyön kuormittavuudesta.
Ihon sähkönjohtavuuden lisäksi stressiä voidaan mitata sydämen sykevälivaihtelua mittaamalla. Tätä tekevät mm. Oura-älysormus sekä Firstbeat-mittaus (3 vrk). Sykevaihtelu lisääntyy palautumisen ja rentoutumisen aikana. Kun stressitasomme nousee, sykevälivaihtelu vähenee.
Kotioloissa mielenkiintoinen mittauslaite on myös Emfit-unianturi, joka mittaa unta, stressiä ja palautumista mm. hengitystä, liikkumista sekä sydämen sykevälivaihtelua mittaamalla.
Mittaustulokset saavat muutoksia liikkeelle
Mittauksista on ollut apua monenlaisissa elämäntilanteissa ja niiden avulla moni on pystynyt tekemään arkeen pieniä muutoksia, joilla on ollut hyviä vaikutuksia kuormituksen vähentämiseen ja palautumisen lisäämiseen. Tässä erilaisia havaintoja, joita stressimittauksista on todettu;
“Huomasin, etten ollut vielä valmis palaamaan sairauslomalta uupumuksen jälkeen töihin. Kehoni ylikuormittui vielä liikaa pienestäkin kiireen tunnusta.”
“Lapsenlapseni tuli viereeni lepäilemään ja tämä näkyi mittauksessa voimakkaana palautumisena. Ihana tieto läheisyyden ja kosketuksen merkityksestä palautumiselle.”
“Metsän stressiä laskeva vaikutus oli ällistyttävän nopea.”
“Kampaajalla käynti romahdutti stressitasoni ja palautumista jatkui vielä seuraavaan aamuunkin asti ihan eri tavalla kuin edellisenä päivänä. Itsestä huolehtiminen sai uutta buustia.”
“Liian vähäinen vedenjuonti kesäpäivänä vaikutti mittauksen mukaan merkittävästi stressitasooni – en palautunut koko yönä juuri lainkaan.”
”Mittaus on erinomainen työkalu oman itseni johtamisessa. Opin tunnistamaan omia kuormittavia toimintamallejani ja muuttamaan niitä rakentavammaksi.”
“Kaksi lasilista punaviinia perjantai-iltana ja uni alkoi palauttaa vasta aamuyöstä.”
“Mittaus antoi vahvistusta sille, että teen nyt jo paljon hyviä asioita, jotka palauttavat pitkin päivää ja yölläkin palaudun yllättävän hyvin.”
“Työpäivä näkyi olevan minulle aika palauttavaa, mutta kotiutuessa lapsiperhearkeen stressitasot kohosivat merkittävästi. Aloin tutkailla syitä tähän ja huomasin, että suurimpana syynä olivat itselle asetetut vaatimukset täydellisyydestä.”
“Mittaus auttoi näkemään, että nukun aivan liian vähän ja aivan liian huonosti. Päätin tehdä muutoksia arkeeni unen parantamiseksi.”
”Huomasin, että läsnäoloharjoitus ensimmäisellä kerralla sai oloni levottomaksi, eikä laskenut stressitasoani toivotusti. Vastaavasti syvähengitys toimi minulle hyvin!”
Pitkäaikainen kuormitus lisää fyysisen ja henkisen sairastamisen riskiä. Omasta stressitasosta kannattaa ottaa selvää silloin tällöin ja tunnistaa arjessa suurimmat kuormittavat tekijät. Tiedostamalla pystyt keskittymään olennaiseen ja lisäämään hyvinvointiasi pienillä muutoksilla ja juuri sinulle sopivalla tavalla.
Haluaisitko nähdä, miten kehosi reagoi stressiin tällä hetkellä? Lue lisää stressimittauksista!
