Avainsana: stressi

Myyttejä stressinhallinnasta: Stressin mittaamisessa tieto lisää tuskaa!

Myyttejä stressinhallinnasta: Stressin mittaamisessa tieto lisää tuskaa!

Stressireaktio on kehomme luonnollinen reaktio tilanteessa, jossa koemme tai tulkitsemme kokevamme uhkaa. Stressireaktiossa sympaattinen hermostomme aktivoituu ja sydämen syke nousee, hikoiluttaa ja lihaksemme jännittyvät. Stressi on myös suurelta osin tiedostamatonta ja  totumme useisiin haitallisen stressin oireisiin, kuten huonoihin yöuniin, vatsavaivoihin, lihasjännityksiin tai flussakierteisiin helposti. Pitkittyessään…

Laskeudu lomalle hallitusti!

Laskeudu lomalle hallitusti!

Eräänä elokuisena aamuna matkasin työpaikalleni ensimmäistä päivää kesäloman jälkeen. Askel oli kevyt ihanan loman jäljiltä. Tottuneesti huikkasin aulapalveluhenkilölle huomenet ja astuin hissiin. Hississä en kuitenkaan enää muistanut, missä kerroksessa työhuoneeni sijaitsi. Purskahdin nauruun ja totesin, että olipas ihan täydellinen loma, kun sain nollattua työmoodin näinkin…

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Pitäisikö tavoitella stressitöntä elämää?

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Pitäisikö tavoitella stressitöntä elämää?

 

Stressi on meille tarpeellinen ja suorastaan elintärkeä reaktio. Stessireaktio on tahdosta riippumaton ja sen voi laukaista niin oikea todellinen vaara kuin myös pelkkä ajatus.

 

Täydelliseen stressittömyyteen pyrkiminen on epärealistista. Olennaista on löytää sinulle luonteenomainen tasapaino. On tärkeää, että virittyneisyyden jälkeen tasaannutaan. Eläimillä tämä on luontaista – saalistajaa paennut eläin rauhoittuu pian vaaran väistyttyä. Meillä ihmisillä virittyneisyys jää usein päälle ja pitkittyessään muodostuu meille haitalliseksi.

 

Stressistä palautumisessa ei kannata pidätellä hengitystä kesälomaan asti eikä edes viikonlopppuun. Olennaista on palautua kuormituksesta vuorokausitasolla. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Jokaisen päivän aikana jopa klo 9-17 välissä voit priorisoida, että pienissä palasissa ja vuorokaudessa tulee vallita tasapaino.

Stressimittauksissa minun omat arkipäiväni ovat usein varsin vireitä ja siksi minun valintani on ollut panostaa hyviin ja riittävän pitkiin yöuniin. Koitan rauhoittaa myös päivääni tietoisesti. Luisun helposti suorittamiseen ja kiivaaseen tekemiseen ja tarvitsen muistutusta hellittämisestä, tauottamisesta ja syvään hengittämisestä. Siinä avuksi voivat olla vaikka kalenterihälytykset “Muista hengittää” tai Post-it laput “Muista pitää tauko”.

 

Olennaista on tulla tietoiseksi omasta itsestäsi ja omista toimintamalleistasi. Mikä minua kuormittaa tai toisaalta virittää positiivisesti? Mitkä arkirutiinit voisivat olla hieman paremmin palautumiseni kannalta? Esimerkiksi ammattikirjallisuuden lukeminen myöhään illalla voi virittää liikaa tai vaikkapa liian raskas liikunta myöhään illalla voi pilata yöunet. Pienillä muutoksilla voit päästä vuorokausitasolla hyvään tasapainoon!

 

Stressivalmentaja Miia Huitti – innostavat valmennukset yrityksille ja työyhteisöille.
Ota yhteyttä niin sovitaan teille herättelevä luento tai syventämä stressinhallintaworkshop! 

 

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Nollautuuko työstressi leffaillalla?

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Nollautuuko työstressi leffaillalla?

Aivot narikkaan, pari lasia viiniä ja leffa pyörimään Hektisen työpäivän tai -viikon päätteeksi keho ja mieli kaipaavat rentoutusta ja irtiottoa työkuvioista. On ihanaa rentoutua kunnon action-leffan äärellä ja olla ajattelematta mitään. Sipsipussi auki, kilon irtokarkkisäkki eteen ja leffa pyörimään, kyytipojaksi ehkä pari olutta tai pari…

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Auttaako itsekritiikki onnistumisessa?

Myyttejä stressistä ja onnellisuudesta – Auttaako itsekritiikki onnistumisessa?

Tänä aamuna kalenteroidun salitreenin sijaan päätinkin olla lempeämpi itseäni kohtaan ja mennä kevyelle metsälenkille. Tiesin, että tämänhetkisessä kuormiustilanteessa metsä elvyttäisi minua paremmin, kuin reipas salitreeni. Muutamat viime yöt ovat menneet valvoessa ja päivät pyykätessä perheemme vatsatautiepidemian vuoksi. Olen päättänyt opettelemalla opetella lempeyttä ja armollisuutta itseäni…

Jos arvostat itseäsi, muutkin arvostavat sinua

Jos arvostat itseäsi, muutkin arvostavat sinua

Onko sinusta koskaan tuntunut sille, ettei kukaan arvosta työpanostasi? Vaikka kuinka annat kaikkesi ja teet parhaasi, tuntuu ettei kiitosta ja kannustusta kuulu. Pikkuhiljaa huomaat kasvavan katkeruuden sisälläsi. Lakkaat ehkä itsekin uskomasta kykyihisi.

 

Mitä jos et janoaisikaan arvostusta ulkopuoleltasi? Voisitko löytää arvostuksen tunnetta itsestäsi? Joskus näkökulman ja omien ajatusten muuttaminen muuttaakin kokonaiskuvaa yllättävän paljon!

 

Muutama vuosi sitten oma arvon vaati kriisin myötä ravistelua ja uudelleen tutkailua. Koin monilla elämäni osa-alueilla – työssä, parisuhteessa, ystävyyssuhteissa – ettei kukaan arvostanut minua. Tuntui, että ammensin aina oman kaivoni aivan tyhjäksi, mutta kukaan ei antanut minulle läheskään saman verran. Tunsin yhtä aikaa paremmuutta ja valtavaa huonommuutta.

 

 

Et voi saada arvostusta, jos et itse arvosta itseäsi.  Tuo lause oli minulle aluksi vaikea uskoa. Vielä vaikeampaa oli oikeasti käytännössä oivaltaa, mitä oman itsen arvostaminen oikeasti tarkoitti. Päätin opetella. Opettelin antamaan itselleni kiitosta pienistä asioista. Opettelin, että vähempikin riittää. Opettelin pikkuhiljaa puhumaan itselleni kauniimmin. Opettelin tunnistamaan ja pysäyttämään pienin askelin sisäisen kriitikon äänen. Opettelin ja edelleen opettelen omia rajojani ja niiden selkeää mutta rakkaudellista kommunikointia toisille. Ja kuinka ollakaan, aloin kokea saavani arvostusta myös ympäriltäni, joskaan se ei enää määrittänyt minua niin kuin ennen.

 

Kirjailija Tara Mohr toteaa, että meidän elämäämme helpottuu huomattavasti, kun emme ole kiinnittyneitä toisten ihmisten arvioihin meistä. Emme anna kritiikin musertaa meitä, mutta emme myöskään elä ja loista ainoastaan silloin, kun joku toinen kehuu ja arvostaa. Emme myöskään usein edes usko kehuja, jollemme itse usko olevamme niiden arvoisia.

 

On hyvä pysähtyä oman osaamisen ja oman arvon äärelle välillä. Kirkasta itsellesi missä asioissa sinä olet hyvä? Kenen kanssa toimiessasi olet hyvä? Millaisista asioista voisit antaa itsellesi tunnustusta joka päivä?  Mistä olet itsessäsi kiitollinen? Jos et löydä näitä itse, pyydä vaikka hyvältä kollegaltasi näkemyksiä. Joskus toinen voi auttaa sinua näkemään itsessäsi jotain, mikä sinulle on ollut niin itsestäänselvää, ettet edes huomaa sitä enää.

 

Tiesithän, että olet arvokas ja merkityksellinen juuri sellaisena kuin olet ja olet riittävän hyvä? Jos et meinaa uskoa, mitäs jos päättäisit, että haluat opetella.

 


– Haluan auttaa sinua lisäämään itsetuntemustasi ja lievittämään stressiäsi –

Miia Huitti

stressivalmentaja

miia@miiahuitti.fi

p. 0400 712 810

 

Unelmien lomapäivästä oppia unelmien työpäivään

Unelmien lomapäivästä oppia unelmien työpäivään

Hidas, rauhallinen ja ravitseva aamiainen yhdessä perheen kanssa. Päivällä ulkoilua ja reipasta liikuntaa. Maukas ja kevyt lounas hyvässä seurassa. Uintia, yhdessä tekemistä ja hauskanpitoa. Riittävästi raikasta lähdevettä pitkin päivää. Illallinen perheen kanssa. Illalla rauhoittumista, saunomista ja sänkyyn mennessä hyvän kirjan lukemista. Suukot ja halaukset puolisolle…

Voisitko valita ilon?

Voisitko valita ilon?

Perheemme Norjaan suuntautuneen kesälomareissun yksi kohokohdista oli huvipuistokäynti ja siellä erityisesti 4D-esitys Pikku Prinssi -sadusta. Lapsemme puhkuivat intoa ja saimme kokea huikean elämyksen, jossa teatterisalissa virtasi ihana tuulenpuuska silloin, kun Pikku Prinssi matkasi avaruudessa kovaa vauhtia. Jos Pikku Prinssi pärskäytti vettä, sitä suihkahti hieman myös…

Mikä on tärkein tavoitteesi?

Mikä on tärkein tavoitteesi?

Lähetin muutama päivä sitten postissa lähetyksen yritykselle, mutta valitsin väärän lähetystavan ja paketti jumittui postiin, sillä vastaanottajayritys ei suostunut pakettia postista noutamaan. Minun piti tilata paketille kotiinkuljetus. Sepäs ei ollutkaan mikään pikkujuttu, vaan kesti kaikkinensa reilut pari tuntia. Tuona aikana hoidin asiaa Postin asiakaspalvelun kanssa puhelimessa, chatissa sekä sähköpostilla. Monista eri syistä homma ei meinannut millään onnistua.

Lähes kaksi tuntia asian äärellä vietettyäni keskustelin juuri kuljetuspalveluita järjestelevän asiantuntijan, Ritvan, kanssa puhelimessa. Hän teki parhaansa, mutta ja ehti jo todeta, ettei kuljetuksen tilaaminen kerta kaikkiaan onnistu.

Hengittelin syvään ja suljin silmäni. Olin koko prosessin ajan päättänyt keskittyä siihen, että pysyn rauhallisena ja hyvällä mielellä.

Kuulin, kuinka Ritvakin tuntui turhautuvan asian ratkeamattomuuteen. Ritvan tarkistaessa vielä viimeistä oljenkortta, kurkistin sähköpostiin. Sieltä toinen asiakaspalvelija, Paavo, oli kirjoittanut, että asia oli hoidossa ja paketti oli jo matkalla yritykseen. Mahtavaa! Kiitin Ritvaa ja kerroin ilouutisen ja hän huojentui selvästi. Kiitin vuolaasti myös Paavoa ja kiitin Postin asiakaspalvelua ja iloitsin. Paavokin totesi, että kylläpä tulikin hyvä mieli ja hymy levisi kasvoille!

Olen aina ollut kärsimätön ihminen ja aiemmin olisin todennäköisesti hermostunut jo ensimmäisen kymmenen minuutin aikana, jos en olisi saanut asiaa hoidettua. Olisin todennäköisesti meuhkannut asiasta muutamille läheisilleni, huudellut kokemastani vääryydestä somessa ja etsinyt käsiini asiaa hoitaneen asiakaspalveluhenkilön esimiehen ja haukkunut koko systeemin. Olen tässä vuosien mittaan oppinut, että kärsimättömyydellä ja hermostumisella saa hyvin harvoin mitään hyvää aikaan. Päinvastoin – se ajaa meidät stressitilaan välittömästi ja stressipäissämme toimiessamme onnistumme varsin epätodennäköisesti. Pahoitamme sillä vain oman ja monen muun mielen.

Tiedämme kyllä, että hermostumisella emme saa hyvää aikaan, mutta se asia usein unohtuu, kun tilanne on päällä. Jotta homma sujuisi seuraavalla kerralla, tätä on hyvä harjoitella.

 

Kun keskitymme jonkin lopputuloksen saavuttamiseen ja pinnistelemme sitä kohti keinolla millä hyvänsä, meillä on lopulta väärä tavoite.

 

Tämä johtuu siitä, että ulkoiseen tavoitteeseen keskittyminen saa meidät stressaantumaan. Kun pidämme lopputuloksen mielessämme, mutta keskitymme tuntemaan jo nyt niitä tunteita, joita tuntisimme lopputuloksen saavutettuamme, onnistumme varmemmin. Kun tavoitteemme on sisäinen tila ja tunne, voimme tuntea sitä olosuhteista huolimatta ja pysytellä stressittömänä ja lopulta saavuttaa haluamamme tavoitteen varmemmin.

Sisäiseen tilaan keskittyminen ei vaadi mitään ihmeitä. Harjoittelemalla ja omat toimintamallit tiedostamalla onnistut! Oikean tavoitteesi löydät seuraavaa ajatuspolkua seuraamalla. Sulje silmäsi. Mieti, mitä toivoisit kaikista eniten juuri nyt! Mitä kaikkea tapahtuisi, jos toiveesi toteutuisi? Toivoit ehkä jotain ulkoista olosuhdetta tai asiaa? Ehkä toivoit raha-asioidesi järjestymistä tai parisuhteen solmujen aukeamista? Tai että saisit asiasi nopeasti hoidettua, kuten minä Postin kanssa? Kysy lopuksi itseltäsi, että mitä tunnetta tuntisit tuolloin? Iloa? Rauhaa? Tyytyväisyyttä? Arvostusta? Tuo tunne on tärkein tavoitteesi tässä hetkessä. Mitä ikinä teetkin, keskity tuntemaan tuota tunnetta vaikka edes viisi minuuttia kerralla. Pidä alkuperäinen toive mielessäsi, mutta älä anna sen keskeneräisyyden järkyttää mielenrauhaasi. Saatat huomata, että pääset lopputulokseen helpommin ja iloisemmin ja saat hyvän mielen toisillekin.