fbpx

Tiivistelmä Ava-instituutti


Stressireaktio

Kehon luonnollinen reaktio sopeutumista vaativaan tilanteeseen. Sen perimmäinen tarkoitus on valmistaa keho fyysiseen toimintaan uhkaa vastaan ja saattaa elimistä valmiustilaan. Stressireaktio on aivojen tulkinta tilanteesta ja jopa 90 % stressistä tiedostamatonta.

Stressi ei ole pelkästään pahasta. Stressi on tarpeellista ja sopiva määrä pitää meidät virkeänä, motivoituneena ja hyväntuulisena. Myös innostuksesta tulee palautua!

 

Pitkittynyt stressi vaikuttaa:

Tunnetasolla: jännitys, viha, masennus, pinna kiristyy, ihmissuhteiden ristiriidat lisääntyvät, työtyytyväisyys heikkenee. Pitkittyessään uupumusriski!

Kognitiivisella eli ajattelun tasolla: vaikeuttaa päätöksentekokykyä, aiheuttaa avuttomuutta, muistihäiriöitä ja oppimishäiriöitä, kyynisyys, syyttely

Fyysisellä tasolla: vastustuskyvyn heikkeneminen, työtapaturmat, sairauspoissaolot, jopa työkyvyttömyys

Motivaation tasolla: innottomuus, aloitekyvyttömyys, välinpitämättömyys, työmotivaatio heikkenee

Käyttäytymisen tasolla: elämäntavat rapautuvat, eristäytyminen ryhmästä, heikentää suorituskykyä

 

Haitallisen stressin oireita ovat esimerkiksi:

  • kireys, jännittyneisyys ja lyhytpinnaisuus
  • unihäiriöt
  • oman terveyden ja harrastusten laiminlyönti
  • liikunnan väheneminen
  • lisääntynyt alkoholinkäyttö
  • mielialamuutokset ja näköalattomuus
  • motivaation puute

 

HENGITYSHARJOITUS:

    • Hengittäminen on yksinkertaisin rentoutumiskeino ja auttaa välittömästi!
    • Stressihengitys nopeaa ja pinnallista, rentoutuneena syvää ja hidasta
    • Hidas hengitys aktivoi vagushermon, joka on yhteydessä sydämeemme, keuhkoihimme ja ruuansulatusjärjestelmäämme.
    • Hidastaa sympaattista hermostoamme ja lievittää taistele tai pakene –reaktiota.
    • Pidennetty uloshengitys hidastaa sydämen sykettä
    • Säännöllisesti toistettuna normalisoi stressihormonien määrää, auttaa palautumaan stressistä, lisää energiaasi.
    • Palleahengitysharjoitus

 

Stressi voi johtaa työuupumukseen

  • Jatkuva määrällinen tai laadullinen ylikuormitus työssä voi johtaa työuupumukseen, ja siihen voi lopulta liittyä myös masennus.
  • Myös fyysisen sairastumisen riski kohoaa stressin kroonistuessa

 

Tunnista uupumuksen oireet ajoissa:

  • Oireet yksilöllisiä!
  • Tarkkaile itsessä ja työkavereissa kolmea kriittisintä oiretta (Työterveyslaitos)
    • Jatkuva väsymys: ajatus ei kulje, eikä edes viikonloppu palauta, unihäiriöt, ahdistuneisuus
    • Asennemuutos työtä kohtaan: kyyninen ja toivoton asenne
    • Asennemuutokset itseä kohtaan: ammatillinen itsetunto alenee

PALAUTUMISESTA

“Se menestyy parhaiten, joka palautuu parhaiten!”

Huippusuoritus syntyy sopivasta määrästä stressiä!

 

  • Vain puolet työikäisistä palautuu arjessaan riittävästi (YLE 9/2018)
  • Fysiologinen: elimistö palaa takaisin perustasolle stressin aiheuttamasta virittyneisyydestä.
  • Psykologinen: työntekijä itse kokee olevansa kykenevä jatkamaan taas työtään.
  • Palautumisongelmat lisäävät työuupumuksen riskiä!
  • 95% palautumisesta tapahtuu unen aikana.

 

 

LÄSNÄOLOHARJOITUS

  • Auttaa lievittämään stressiä
  • Auttaa parantamaan keskittymistä ja muistia
  • Selkeyttää ajatuksia
  • Auttaa itsehillinnässä
  • Kehittää itsetuntemusta – itsensä johtaminen!
  • Tietoinen läsnöoloharjoitus on nopea keino palauttaa itsesi tähän hetkeen ja rauhoittaa ajatukset.
  • Aloita muutamasta minuutista kerrallaan ja muista säännöllisyys
  • Tee harjoittelusta mahdollisimman helppoa sinulle
  • Rentouttava kehonkuunteluharjoitus

 

Tärkeitä palautumisen keinoja:

Riittävä ja laadukas uni (7-9 H)

Ravinto ja nesteytys (säännöllisyys ja monipuolisuus)

Liikunta (sopivasti stressikuormaan sopeuttaen)

Luonto (rauhoittaa jo muutamassa minuutissa)

Myös ihmissuhteet, harrastukset, kosketus

 

Onnellisuuden ja menestyksen avaimet:

  1. Elä hetkessä! Älä suunnittele jo seuraavaa.
  2. Ammenna lannistumattomuudestasi! Auta hermostoasi palautumaan ja vähennä stressiä.
  3. Pidä yllä energiaasi! Pysy tyynenä ja rauhallisena.
  4. Älä tee mitään! Järjestä aikaa laiskottelulle ja hauskanpidolle. Taukojen merkitys!
  5. Ole hyvä itsellesi! Osoita myötätuntoa itsellesi. Kohtele itseäsi lempeästi
  6. Osoita myötätuntoa muille! Tue toista! Tsemppaa ja kiitä.
    lähde: Emma Seppälä: Elä onnellisemmin!

MIELEN VOIMA STRESSINHALLINNASSA

  • Suuri osa stressistä on tiedostamatonta! Tiedostamattoman mielen voima 11 200 000 bit/s vs. tietoinen mieli 40 bit/s
  • Asiat eivät järkytä meitä vaan suhtautumisemme niihin.
  • Omat uskomuksemme esimerkiksi suorittamisesta, täydellisyydentavoittelusta, syyllisyydentunteista jne. vaikuttavat voimakkaasti stressiimme
  • Suuri osa uskomuksista muodostetaan lapsuudessamme
  • Elämänkokemukset ja kriisit muokkaavat
  • Taakkasiirtymät suvun historiassa vaikuttavat, lue lisää: Kannatko mummosi taakkaa? (Tehy-lehti)

 

MIELIKUVAHARJOITUS

  • Mielikuvaharjoittelu on keino tyhjentää ja rauhoittaa mieli ja opettaa aivoille uusia tapoja reagoida ei-toivotun tavan sijaan tai huippusuorituksen aikaaansaamiseksi.
  • Mielen harjoittamisessa olennaista on säännöllisyys.
  • TEE NÄIN: Sulje silmäsi. Kuvittele epätoivottu tilanne. Tunnustele, mille se tuntuu. Mille se tuntuu kehossasi. Ajattele, että tätä tilannetta haluat nyt muuttaa. Hengitä palleahengitystä. Kuvittele nyt tilanne sellaisena, kuin se olisi täydellisenä ja toivottuna. Tunnustele, mille se tuntuu ja näyttää. Mitä voimallisemmin pystyt eläytymään onnistumisen tunteeseen, sitä tehokkaampi harjoitus on.
  • Esimerkkejä mielikuvaharjoituksista.

 

Työkaluja stressin mittaamiseen

Työkaluja stressinhallintaan

 

 

Kuuden minuutin harjoitus:

 

Ohjeet harjoitukseen täällä.

Miia Huitti
Sertifioitu stressivalmentaja
KTM, HuK
tel. +358 400 712 810
Skype: miia.huitti
Twitter: @huittimiia
Instagram: miia.huitti

WhatsApp chat